Lupaus, luottamus ja yhteistyö

Elämässä on niin, että luottamus pitää ansaita. Näin se on arkielämässä ja näin se on politiikassa. Jos jotain lupaa, lupaus on pidettävä. Näyttää kuitenkin siltä, että osa politiikoista luulee, että yhteisten asioiden hoidossa voi luvata toista ja toimia toisin. Mistä tämä johtuu, sitä on vaikea ymmärtää. Selityksenä on, että asiat ovat muuttuneet tai, että tietoa on tullut lisää. Huono selitys! Asioista on otettava ajoissa selvää. Vastuutaan on turha juosta karkuun. Lupaukset on pidettävä. Ilman sitä ei voi saada luottamusta. On ikävää, että politiikkaan on pesiytynyt ajatus, että vaalien alla annetut  lupaukset voidaan pyörtää tarpeen tullen tai toisten painostuksesta. Samalla äänestäjät valtaa ajatus, että politiikkoihin ei voi luottaa.  

Hyvänä esimerkkinä on Lohjan palveluverkkoselvityksen käsittely kaupunginvaltuustossa. Monet valtuutetut, jotka olivat vaalien alla luvanneet säilyttää palveluverkon, antoivat valtuudet jatkosuunnittelulle, jonka päämääränä on terveyspalveluiden verkoston supistaminen. Toivottavasti asia saa kuitenkin vielä hyvän lopputuloksen ja Lohja saa säilyttää kattavan ja asukkailleen tärkeän palveluverkostonsa.  

Olen tottunut siis siihen, että lupaukset on pidettävä. Näin toimin myös palveluverkostoasiassa ja äänestinkin verkoston säilyttämisen puolesta. Kevään vaaleissa eduskuntaan valittavien edustajien on myöskin pidettävä lupauksensa. Näin yhteys edustajien ja äänestäjien välillä pysyy toimivana ja luottamuksellisena. 

Yhteisten asioiden hoidossa on kyettävä myös yhteistyöhön. Yhteistyön tekeminen ei tarkoita sitä, että omasta linjasta tai lupauksista  pitäisi luopua. Se tarkoittaa sitä, että  äänestäjilleen tärkeitä asioita pystyy viemään eteenpäin ja saamaan muut yhteistyöhön mukaan. Olen asettunut ehdolle kevään vaaleihin. Se on minulle suuri päätös ja otan ehdokkuuden tosissani. Teen, minkä lupaan. Haluan rakentaa yhteistyötä ennakkoluulottomasti. 

Olisi tärkeää, että Länsi-Uudeltamaalta olisi eduskunnassa mahdollisimman monta edustajaa. Se olisi seudulle ehdoton vahvuus ja auttaisi edistämään meille tärkeitä asioita.  Minä olen lähtenyt ehdokkaaksi oman seutukunnan olojen tuntijana ja puolustajana. Sen lisäksi olen halunnut ehdokkaaksi ajatuksella puolustaa suomalaista työntekijää. Harmaa talous tuhoaa sekä rehellisen yritystoiminnan että suomalaisen työtekijän aseman, kuin myöskin valtion talouden. Kaikkien, myös maahan muuttavien etu on, että työelämämme  säädöksiä noudatetaan ja yritystoiminta on rehellistä. 

Maassamme tuloerot ovat ryöstäytyneet käsistä. Meillä on 700.000 köyhää taloutta ja määrä kasvaa koko ajan.Yhteiskuntamme köyhyys kohdistuu ennen kaikkea pienituloisiin nuoriin perheisiin, yksinhuoltajiin, työttömiin ja köyhiin eläkeläisiin. Samaan aikaan yhteiset palvelumme, esim. terveyspalvelut ovat rapautumassa. Nyt on viimeistään nähtävä mihin olemme menossa ja muutettava suuntaa. 

Meillä Suomessa on kyllä veropohjaa, jolla voidaan palvelut ja hyvinvointi rahoittaa. Rikkaiden varallisuusvero, pörssivero ja pääomatulojen progressiivisuus harmaan talouden kitkemisen ohella ovat niitä keinoja, joilla hyvinvointia on mahdollisuus  ylläpitää ja kehittää. Sen sijaan pienet tulot ja pienet pääomatulot voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kansantalouden takia. Pienituloisten ostovoima kun kohdistuu kulutushyödykkeisiin ja näin parantaa kansantalouttamme. Näiden asioiden puolesta minä lupaan tehdä työtä, yhteistyössä toivottavasti mahdollisimman monen kanssa.