"Jos olisin opettaja"

Uusi lukuvuosi on taas aluillaan. Senpä kunniaksi julkistan kaksi ainekirjoitustani. Löysin nimittäin sattumalta aarteen, joka ei ehkä maailman mittakaavassa ole kovinkaan merkittävä, mutta minulle tärkeä.Äitini oli varastoinut valtavan määrän kouluaikaisia tuotoksiani, jotka yllättäen löysin. On jännittävää, kuinka vanhat muistot tulvahtavat mieleen, kun vihkon aukaisee tai näkee ekaluokalla tehdyn kuvistyönsä.

 

Tämän aineen olen kirjoittanut toisella luokalla. Otsikko on ”Kun tulen suureksi” ja se kuuluu näin: Minä haluisin tulla lääkäriksi, jos menestyisin koulussa. Saisin parantaa sairaita lapsia ja äitejä. Saisin ostaa hienon auton ja talon. Se olisi kiva ammatti.Minä pidän myös limsatehtaan insinöörin ammatista. Saisin tuoda limsaa paljon kotiin. Limsatehtaalla on isot piiput ja paljon työmiehiä. Ei niillä miehillä ole jano kun limsaa on lähellä. Nämä kummatkin ovat kivoja ammatteja.

 

Toisen kirjoitukseni otsikkona on ”Jos olisin opettaja”. Se on kirjoitettu kolmannella luokalla. Kirjoitukseni kuuluu sanasta sanaan näin:Jos minä olisin opettaja, niin minä tekisin koulussa paljon uutta. Ensiksi minä järjestäisin puhumisjutun niin, että koulussa saisi puhua. Myös olisi hyvä, jos tultaisiin iltavuoroon kouluun. Jos olisin opettaja, pitäisin kyllä kurin luokassa. Jos joku ei olisi lukenut koulutehtäviä, minä panisin hänet nurkkaan. Kyllä minä olisin hyvä opettaja. Kunpa koulu olisi vapaaehtoinen.

 

No, yksi edellisistä ammattihaaveistani on sittemmin toteutunut.Enpä tiedä olenko toiminut opettajan ja rehtorin työssä yhdeksänvuotiaana suunnittelemallani tavalla. Näköjään olen ensin suunnitellut kuinka koulussa tulisi toimia ja lopuksi alkanut empiä mitä tulikaan kirjoitettua.. ja sitten toivonut koulun olevan vapaaehtoisen! Se nyt ainakaan ei ole toteutunut.

 

Hauskaa on katsella myös omia vanhoja kokeitaan. Laskennosta on kerran tullut 5 ½ ja opettaja on kirjoittanut perään: Älä hosu! Älä pyöri! Älä juttele! Keskity! Eipä ainakaan tuo asia ole hirveästi muuttunut koulussa vuosien varrella. Onneksi kuitenkin minullekin välillä tuli sentään vähän parempia numeroita. Kun katselee vanhoja koulutuotoksia ja opettajan niistä antamia arvioita, huomaa, että vaatimukset jonkun arvosanan saamiseksi ovat olleet nykymittapuun mukaan huikeita. Silloin todella vaadittiin siisteyttä, järjestystä ja tietoja. Ehkä jotain noista vanhoista ajoista onkin syytä säilyttää?

 

Paluu nykypäivään. Valtuustovuosi on taas edessäpäin. Lohjalla ollaan tekemässä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia linjauksia. Toivottavasti päätökset ovat viisaita ja osataan nähdä tulevaisuuteen. Vasemmistoliiton ryhmä on yksimielisesti luvannut sen, että se puolustaa kattavaa palveluverkostoa. Se on lohjalainen vahvuus nyt ja tulevaisuudessa.

 

Välillä törmää siihen, että kaupunginvaltuuston päätöstä ei noudateta. Näin on käynyt valtuuston päätöksessä, jonka mukaan   palvelua on saatava lähimmältä terveysasemalta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Venkoilua koko juttu, myös kesäkuinen Lost- lautakunnan päätös! Jos valtuusto kerran oli jo päätöksen tehnyt, päätöstä on noudatettava. Ei demokratia muuten toteudu! Toivottavasti tulevana talvena ei tällaista tapahdu.

 

Hannu Makkonen

Vasemmistoliiton Lohjan osaston puheenjohtaja

Kaupunginvaltuutettu