Työleiriä, matkailua ja terveydenhuoltoa

Kun edellisen kerran kirjoitin tätä kirjoitusvierasta haaveilin lomasta ja sen mukanaan tuomasta ihanasta joutilaisuudesta. No, aina asiat en mene niin kuin on suunnitellut, joutilaisuus ei todellakaan ole se sana jota käyttäisin kuvaillessani tähänastista kesälomaani. Olen nimittäin onnistunut luomaan itselleni varsinaisen työleirin aloittamalla pienen pintaremontin kuopuksen huoneessa. Miten ihmeessä muutama viaton maalipurkki ja pari tapettirullaa voi saada aikaiseksi tällaisen dominoefektin?

Jotta pääse tekemään uutta on ensiksi poistettava vanha, se taasen tarkoittaa kaappien ja muiden tavaroiden siirtämistä remontin tieltä. Meillä se tarkoitti myös yhden kohtuullisen suuren akvaarion tyhjentämistä, pelkästään siinä työssä vierähti tunti poikineen.  ”Tyhjistä” kaapeista löytyi yllättäen vaikka mitä, joten ”rätei ja lumpui” lajitellessa sain helposti kulumaan toisen päivän, onneksi pihalla on suuri jäteastia ja kierrätyskeskuskin melkein naapurissa. Kun vanhat tapetit oli poistettu, reiät paklattu ja hiottu, pääsin vihdoin käsiksi työn parhaimpaan osioon, eli maalipurkkeihin ja tapettirulliin. Monien työvaiheiden, hikipisaroiden ja muutaman ärräpään jälkeen on vihdoin aika keskittyä ihailemaan omien kättensä töitä ja tässä vaiheessa mieleni valtaa jo mukava voittaja fiilis.

Onneksi loma ei ole ihan kokonaan mennyt tikkailla ja katonrajassa keikkuen. Loman aluksi kävin kahden nuorenmiehen kanssa Budapestissä ihmettelemässä suurkaupungin vilinää, kylpylöitä, kauniita siltoja ja lukuisia muita nähtävyyksiä. Ikävä kyllä olimme saaneet matkaseuraksi myös vihoittelevan hampaan joka vaati ensiapua jo paikanpäällä, joten pääsimme tutustumaan myös paikalliseen terveydenhuoltoon. Ystävällinen apteekin myyjä opasti meidät muutaman kadunkulman päässä olevalle hammasklinikalle, joka osoittautui varsinaiseksi megalaitokseksi. Hammashoitoa kuudessa kerroksessa, jossa yhdessä vastaanottohuoneessa oli kahdeksan työpistettä! Siinä riitti turistille suuruuden ja tehokkuuden ekonomiaa ihmeteltäväksi asti. Vuoroa odotellessa tuli väkisin mieleen muutamaa päivää aikaisemmin pidetty valtuuston kokous jossa käytiin tiukkaa vääntöä lohjalaisten tulevasta terveydenhuollon palveluverkosta, siinä väännössä ei lohjalaisten onneksi päädytty suuruuden ekonomiaan.

Reissun jälkeen kotona odottivat viikon lehdet, niissä mielipidepalstat ja tekstiviestit olivat täynnä kirjoituksia valtuuston yllättävästäkin päätöksestä säilyttää nykyiset terveysasemat, neuvolat ja hammashoitolat. Oli suorastaan hämmentävää huomata miten suurella ”innolla” kahden terveysaseman mallin puolustajat olivat lähteneet puolustamaan omia mielipiteitään. Samalla innolla he myös leimasivat nykyisen palveluverkon puolustajat edesvastuuttomiksi päättäjiksi, jotka eivät ymmärrä lohjalaisten parasta vaan ovat valmiit rapauttamaan päätöksillään koko lohjalaisen terveydenhuollon. Kunnioitan heidän mielipiteitään ja perustelujaan, vaikka olenkin asiasta heidän kanssaan aivan toista mieltä.

Lohjan Vasemmistoliiton yksi tärkeimmistä tavoitteista on puolustaa toimivia lähipalveluita ja olimmekin ainut useamman valtuutetun valtuustoryhmä joka oli yksimielisesti nykyisen terveysasemaverkon, neuvoloiden ja hammashoitoloiden säilyttämisen puolesta valtuustossa, tällä linjalla on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. Ai niin, se vihoitteleva hammas muuten hoidettiin heti kotiin palattuamme Virkkalan hammaslääkäriasemalla, kiitos sinne aivan loistavasta ja osaavasta palvelusta.