Lähellä, kaukana, hajautettuna vai keskitettyinä?

Gunilla Wikberg

Otsikossa kuten kirjoituksessakin on tietysti kyse lohjalaisia puhuttaneesta palveluverkkouudistuksesta, josta äänestettiin pitkään ja hartaasti edellisessä valtuustossa.

Valtuuston kokous oli yksi mielenkiintoisimmista, pisimmistä ja pitkäpiimäisimmistä, joissa olen vuosien saatossa ollut mukana. Harvoin on talousarvio hyväksytty niin lennokkaasti ja vähillä puheilla kuin tässä kokouksessa. Syynä lienee se, että ryhmien ja valtuutettujen ruuti oli ladattu 110-prosenttisesti perustelemaan kantoja tulevaan palveluverkkouudistukseen vuoteen 2018. Tämä asia kun käsiteltiin kokouksessa ennen talousarviota.

Perusteluja riitti niin ryhmillä kuin valtuutetuilla puolesta ja vastaan. Mielenkiintoista oli, että kerrankin koko opetus- ja sivistystoimi ei herättänyt minkäänlaista keskustelua eikä eripuraa sen enempää palveluverkosta kuin talousarviostakaan keskusteltaessa. Yhtä mieltä oltiin sillä puolella liki kaikesta. Oltiin valmiita säilyttämään niin lähikoulut kuin kirjastot ja hyvä niin.

Ilmeisesti opetus- ja sivistyskeskuksessa oli kerrankin kuunneltu valmistelussa sekä asukkaita että päättäjiä!

Varsinaiseen asiaan eli äänestämään päästiin siinä vaiheessa kun ruvettiin käsittelemään terveysasemien, neuvoloiden ja mm. hammashuollon sijoittumista tulevaisuudessa. Tällä kertaa rivit repesivät, ja joukkoon mahtui muutama en tiedä -vastauskin. Olen tehnyt oman tulkintani tyhjää äänestäneistä valtuutetuista, toivon kuitenkin, että yhteistyö jatkuu kaikesta huolimatta.

Mielenkiintoista on, että lähes puolet Lohjan valtuustosta uudistui kaksi vuotta sitten pidetyissä vaaleissa, joten tässä palveluverkon uudistuksesta käydyssä äänestyksessä näkyy ilmeisesti lohjalaisten äänestäjien tahto?

Oma tulkintani on, että valtuusto antoi äänestyksen jälkeen avoimen valtakirjan lohjalaisten terveyskeskus-, neuvola- ja hammashuollon palveluissa lähivuosina tapahtuviin leikkauksiin.

Tieto lisää tuskaa eikä päätöksenteko ole helppoa.

Päätöksessä ei otettu kantaa kustannuksiin, niitä kun ei vielä edes esitelty. Sen sijaan joukkoliikenteen parantaminen laitettiin monen ryhmän puheissa reunaehdoksi verkon supistamiselle. Jään mielenkiinnolla odottaman miten toimivaksi joukkoliikenne saadaan, itselläni ei siihen uskoa riitä.

Sympatiat ovat monen uuden valtuutetun puolella. Tieto lisää tuskaa, eikä päätöksenteko ole helppoa. Ymmärrystä ei kuitenkaan heru jo vuosia mukana olleille päättäjille, jotka ennen vaaleja kannattivat mm. terveyskeskuksien säilyttämistä.

Tiedossa oli, että tästä(kin) asiasta päätetään tulevien vuosien aikana. Nyt oli päätöksen aika ja yllättävän monella mielipide oli kahdessa vuodessa muuttunut. Tuskin kuitenkaan päätettävän asian perusta eli asukkaiden tarpeet? Vai oliko?

Yhteisistä asioista päättäminen ei todellakaan ole helppoa. Asioissa kun on aina monta puolta, myös tässä palveluverkko uudistuksessa.

Lopuksi päästäänkin sitten enemmän henkilökohtaiseen mielipiteeseen: Mikä on lähellä, mikä kaukana, tarjotaanko palvelut hajautettuina vai keskitettyinä?

Vaikka kuinka avarasti nykymenoa katselisin, päädyn aina samaan lopputulokseen. Nykyiset terveydenhuollon lähipalvelut, neuvolat, terveyskeskukset ja koululaisten hammashuolto pitäisi säilyttää nykyisessä muodossa. Eikä minua haittaisi vaikka nykyistä toimintaa kehitettäisiin entisestään, ilman keskittämistä ja supistuksia, lohjalaisten onneksi.

Kaikki alueet, joilta palveluja nyt ollaan siirtämässä keskitettyyn palvelumalliin, ovat Lohjan kasvun kannalta niitä, joihin tulevaisuuden kehittyminen ja asuminen keskittyvät. Mikä on Lohjan kaupungin viesti tahtotilastaan nykyisille ja tuleville asukkaille?