Mietteitä lähidemokratiasta

Vaikka ulkona onkin reilusti pakkasta ja kauniina hohtavat hanget niin olemme selkeästi menossa kevättä kohden. Yksi varma kevään merkki on että keskustelu koulujen ja terveysasemien lakkauttamisesta on alkanut, tällä kertaa hyvissä ajoin ennen kevään muuttolintuja. Olikohan esittelevät virkamiehet unohtaneet että syksyllä pidetään kunnallisvaalit? Lakkauttamiset eivät ole vaalivuoden teemoja, joten sekä Lohjansaaren koulun että Mäntynummen ja Virkkalan terveysasemien lakkauttamiset eivät ainakaan vielä edenneet lautakuntakäsittelyä pidemmälle, hyvä niin. Tällä kertaa lähipalveluiden puolustajia löytyi jo heti alkumetreillä myös muista kuin Vasemmistoliiton riveistä.

Itseäni kummastuttaa kovasti että tässä vaiheessa tuodaan esille yksittäisen koulun lakkauttaminen.  On vaikea ymmärtää että virkamiehillä riittää vielä aikaa puuhastella yksittäisen kyläkoulun lakkauttamisen parissa kun meillä ensi vuonna on käsissämme uusi Lohja jossa varmasti riittää palveluverkon ja monen muunkin asian kanssa haasteita yllin kyllin.  No, tuntuu joillakin poliitikoillakin riittävän aikaa ja energiaa muuhunkin kuin uuden Lohjan synnyttämiseen. Aika näyttää ainakin Siuntion suunnalla kuluvan poliitikoilta riitelyyn ja huomautusten tekemiseen milloin kenenkin sanomisista. Tällainen toiminta jos mikä vaikeuttaa yhteistyötä ja syö entisestään kuntalaisten uskoa demokratian toimimisesta.

Kuntien yhdistymiseen liittyvät asiat hoidetaan yhdistymishallituksessa, joka päätti perustaa työnsä tueksi lähidemokratia työryhmän. Työryhmälle on annettu tehtäväksi selvittää miten lähidemokratia tulisi uudessa kunnassa toteuttaa. Lähidemokratialla tarkoitetaan kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöä ja lähipalveluita koskevissa asioissa. Yhdistyvien kuntien eri alueet ovat kovin erilaisia, ja tämä on varmasti hyvä tunnistaa sekä ottaa huomioon kuin eri malleja lähidemokratiasta Lohjalla suunnitellaan. Malleja on lukuisia, ja niitä on kokeiltu jo useissa kunnissa, mutta juuri alueiden erilaisuus tuo oikean mallin löytämiseen suuria haasteita.

Suurimmat haasteet lähidemokratian toteutumisessa on Lohjallakin tulevaisuudessa siinä miten turvata kylien asukkaiden tarpeet ja palvelut.  Kunnan- ja kauppojen palveluiden äärellä asuvien lohjalaisten arkea uudet kuntarajat tuskin paljoa muuttavat. Kaukana keskustan palveluista olevien kylien palveluiden turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin aktiivisia kylä- ja asukasyhdistyksiä sekä muita kolmannensektorin toimijoita. Mutta ilman todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, ja ilman taloudellisia resursseja näistä toimijoista tulee nopeasti pelkkiä lausuntoautomaatteja. Siksi onkin tärkeää saada aikaiseksi sellainen toimintamalli jossa alueiden ääni todella kuuluu, ja sitä kautta myöskin näkyy alueen hyvinvointina ja elinvoimana.

Oli mielenkiintoista lukea tutkimusta siitä miten ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa oman kuntansa tarjoamiin palveluihin ja muihin asioihin. Ykkösenä ei todellakaan ole soitto tutulle valtuutetulle, vaan parhaiten ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa toimimalla esimerkiksi koulun vanhempain- yhdistyksessä tai oman alueen asukasyhdistyksessä.  Hämmentävää oli myös lukea että yksi este toimivalle lähidemokratialle koettiin olevan vaaleilla valitut valtuutetut jotka ilmeisesti pelkäävät päätäntävallan karkaavan omista hyppysistään. Katsotaan minkälainen malli lähidemokratiasta Lohjalle saadaan, toivottavasti sellainen jota kelpaa tulla katsomaan kauempaakin.