Arvot ja arviot

Kesä tuntuu vihdoin saapuneen tänne kotikonnuillemmekin. Iloisena voi vain todeta kuinka paljon hyvää pörinää meille tänne Lohjalle on luvassa kesäkuukausiksi, tuntuu että pitkästä aikaa saamme myös ranta-alueille sitä paljon kaivattua toimintaa. Nuorille, lapsiperheille, varttuneemmille, ihan kaikille. Nyt on kunnon tekemisen meininkiä. Ennen kuin väki rientää ansaituille kesälomille on vielä paljon työtä ja isoja päätöksiä jonossa.

Tällä viikolla päätämme Lohjan kaupunginvaltuustossa kahdesta kouluasiasta, Karstun koulun kohtalosta sekä Lohjan Yhteislyseosta, mitä tehdään, uudiskorjataan vai puretaanko vanha, ja rakennetaan Lohjan kokonaan uusi lukio, uudelle paikalle. Valtavan isoja asioita molemmat.

Korostan sanaa molemmat. Karstun koulun säilyttäminen, opetuksen jatkaminen pienessä kyläkoulussa on päätöksenä minulle ennen kaikkea arvokysymys. Kun kyläkoulujen valot sammuvat, sammunevat pian myös katuvalot.

Lukion suhteen eri lautakunnat ovat omalta osaltaan jo tehneet omat esityksensä uudiskorjaamisen puolesta. Itse olen siis mukana ollut tätä puoltamassa. Riittävään valvontaa erityisesti on kiinnitettävä huomio, tämä jos mikä on ensisijaisen tärkeää.

Lohjalla tuleviin koulujen korjausinvestointeihin ja uudisrakennushankkeisiin on varovaisenkin arvion mukaan laskettu menevän tulevina vuosina noin 90 miljoonaa euroa.

Itse koen olleeni onnekas, ehkä nykyaikaan suhteutettuna jopa etu-oikeutettu, olen saanut käydä oman koulutieni juuri valmistuneissa kouluissa. Ensiopit ja aakkoset uunituoreessa Neitsytlinnan pikkukoulussa, siitä vastavalmistuneeseen Ojamon kouluun, ja kun sielu ja sydän alkoi käydä rippikoulua, valmistui Anttilan yläaste. Päätöksenteko Lohjalla tuskin tuolloinkaan oli helppoa, mutta oliko kiireettömämpää. Nyt Neitsytlinnan pikkukoulua ei enää ole, ja Anttilan koulu rakentuu Laurentiustaloksi.

Tässä ajassa valitettavasti haastavinta on kiire, ja sen perässä pysyminen. Onko se sama kiire ajanut pahimpaan mahdolliseen tilaan myös rakennukset. Kiireellä tehty, ja se kiire maksaa etu-, ja jälkikäteen.

TIINA LIIMATAINEN

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (vas), lasten, nuorten- ja perheiden lautakunnan varapj. Lohja.