Tunnin juna?

Länsi-Uusimaa lehden kolumni 21.2.2023

Tunnin juna, ratahanke Turun ja Helsingin välille, on jo pitkällä. Suunnitelmien pitäisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Ja jos asiat tästä etenisivät vielä rakentamisvaiheeseen, pitäisi junien liikkua raiteilla heti 2030-luvun alusta. Meille lohjalaisille se merkitsisi, että Helsingin keskustaan voisi matkustaa ohi moottoritien ruuhkien reilussa puolessa tunnissa.

Hanke sai kuitenkin päälleen vähintäänkin harmaita pilviä tammikuun lopussa, kun valtiovarainministeriö julkaisi tilaamansa selvityksen suunnittelun alla olevien uusien ratahankkeiden taloudellisesta kannattavuudesta. Selvityksen mukaan Tunnin junasta jää maksettavaksi suuret summat veronmaksajille. Kustannus julkiselle taloudelle olisi 51 miljoonaa euroa vuodessa. Selvityksessä otettiin huomioon jollain tavalla myös maan arvonnousu radan varrella ja erityisesti uusien asemien lähellä, mutta tämäkin huomioiden uusi rata ja sen liikennöinti olisi siis julkiselle taloudelle tappiollista.

Onko 51 miljoonaa euroa vuodessa iso raha? Riippuu mihin sitä vertaa. Kun jotain rakennetaan, tarkoittaa se toisaalta paljon uutta työtä. Ja kyllä tiestön ylläpitokin aiheuttaa isoja kustannuksia. Pelkästään rästiin jäänyt tiestön korjausvelka on noin 1,5 miljardia. Itse asiassa Turun moottoritien ylläpitokustannukset hieman vähenisivät, kun matkustajia siirtyisi raiteille. Puhumattakaan siitä, että vähentyvä tieliikenne tarkoittaisi myös vähemmän onnettomuuksia. Aina ei selvitä pelkillä peltikolareilla, jolloin kustannukset yhteiskunnalle ovat isoja – puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista.

Selvityksessä laskettiin myös radan rakentamisen ilmastopäästöjä ja päädyttiin laskelmaan, että rataa täytyy käyttää 140 vuotta, että rakentamisen aiheutuvat päästöt kuittautuvat. Luku on kieltämättä karmaisevan iso, mutta toisaalta ymmärrettävä. VR käyttää kaikissa junissaan jo nyt päästötöntä sähköä, joten vaikka matka-aika lyhenee, päästöt eivät tältä osin tipu. Mutta sitä laskelma ei huomioi, että rakentamisen päästöt eivät enää muutaman vuoden päästä ole lähelläkään samaa tasoa kuin nyt. Hiilineutraali betoni on yleistymässä, samoin teräs. Maansiirtokoneet ja kuormurit ovat lähivuosina siirtymässä biopolttoaineisiin ja vetyyn.

Lohjalaisena asiaa tulee ehkä katsottua hieman oma lehmä ojassa, mutta silti toivoisin kovasti tämän hankkeen toteutuvan. Päätöksen rakentamisesta tekee viime kädessä uusi eduskunta. Toivottavasti edustajiksi valikoituu vähintäänkin sata hankkeelle myötämielistä.

Kirjoittaja on Lohjan kaupunginvaltuutettu (vas.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja tulevaisuus ja kehittäminen lautakunnan jäsen.