ALUEVALTUUSTOALOITE KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESTA HYVINVOINTIALUEELLA

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on prosessinomainen kehittyvä asiakirja, jonka tavoitteena on hyvinvointia lisäävän taide- ja kulttuuritoiminnan juurruttaminen osaksi alueen hyvinvointipalveluja. Kulttuurihyvinsuunnitelmalla vaikutetaan esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Lisäksi se myötävaikuttaa liikkumattomuuden vähentämiseen. Suunnitelma edesauttaa kuntalaisten mahdollisuuksiin osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin ja kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen sekä kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen ja siten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen. Hyvinvointitalousajattelussa ihmisen hyvinvointi nostetaan keskiöön, jota tukevat investoinnit esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Näiden teemojen rinnalle ovat nousemassa myös panostukset kulttuuriin, taiteeseen ja osallisuuteen. Esimerkiksi maailman terveysjärjetön WHO:n mukaan taiteet voivat tukea monin tavoin hoitoa ja hoivaa, auttavat sairauksien kanssa pärjäämisessä, sekä ehkäisevät terveysongelmia. Kulttuurin ja taiteen hyödyntäminen tuleekin entistä vahvemmin ottaa huomioon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sitra nostaa esiin myös sen, että taide ja kulttuuri tuottavat meille tärkeitä hyötyjä, vaikka nämä hyödyt eivät olekaan ensisijainen syy taiteen tekemiseen tai kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Vaikutuksen mahdollisuudet yksilötasolla, yhteisöissä ja yhteiskunnassa kannattaa silti tiedostaa. Hyvinvointialueen tulee turvata niiden ihmisten yhdenvertainen oikeus osallistua kulttuuriin, jotka ovat pitkäaikaisen hoivan tai hoidon piirissä eivätkä pääse kotoa palveluiden piiriin. Hyvinvointialueella tulee panostaa mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kehittämällä elintapa- ja palveluohjausta, elämänhallinnan tukea ja matalan kynnyksen saavutettavaa apua yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: myös kulttuuri. Kulttuurihyvinvointipalveluiden yhdyspintatoimijoiden eli kuntien kulttuuripalveluiden, järjestöjen, kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kansalaisopistojen sekä hyvinvointialueen yhteistyölle on luotava toimivat rakenteet. Nykyisissä sote-palveluissa luodut toimivat yhteistyökäytännöt ja toimintamallit kulttuuritoimijoiden kanssa on hyvä säilyttää hyvinvointialueella. Niitä on myös hyvä kehittää edelleen koko hyvinvointialueen kattaviksi. Esimerkiksi Taiteilija lastensuojelutyössä -hankkeesta on saatu hyviä tuloksia, joita olisi hyvä mallintaa koko alueelle. Hyvinvointialueella olisi hyvä olla kulttuurihyvinvoinnista vastaava henkilö osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakennetta. Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyötä on hyvä kehittää luomalla palveluohjauksen malleja sote-palveluista kulttuuritoimintaan. Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjausta on hyvä kehittää myös työllisyys- ja kotoutumispalveluiden kanssa. Hyvinvointialueella kannattaa ottaa käyttöön hyvinvointi- ja kulttuurilähetteet tai yhdenvertaista osallistumista lisäävä kulttuuripassi kuten Kaikukortti, joita voi saada esimerkiksi sotekeskuksista, neuvoloista ja eri sote-ammattilaisilta. Koulutettujen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten palkkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin tuo kokonaisvaltaista hyötyä asiakkaille ja henkilöstölle. Julkisen taiteen hankintojen olisi hyvä sisältyä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon uudis- ja korjausrakentamiseen. Tietty summa rakentamiskustannuksista sekä käyttötaloudesta tulisi budjetoida visuaalisen ja osallistavan taiteen hankintoihin. Taideterapiat olisi hyvä sisällyttää hoito- ja kuntoutusmuotojen valikoimaan, sillä ne tukevat tutkitusti hoidon sekä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista. Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue selvittää kulttuurihyvinvointisuunnitelman toteuttamisen osana palveluja.