Vanhushoivaan tarpeeksi henkilökuntaa

Miksi kuntien perusturvajohtajat ja vanhuspalveluista vastaavat henkilöt vastustavat peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin esittämää vanhuspalvelulakia? Miksi halutaan laittaa vastakkain laitoshoito ja vanhusten hoitaminen kotona? Jos lakiesitys hyväksytään, se ei tarkoita sitä, että kuntien on karsittava vanhusten kotihoidosta. Kunnat päättävät itse, miten kohdentavat rahat laitos- ja avohoidon kesken. Nykyisin henkilöstömitoitukselle on annettu suositus. Pelkällä suosituksella hoitopaikkoja ei kuitenkaan saada sellaisiksi, että vanhukset ja sairaat ihmiset saisivat tarpeitaan vastaavaa hoitoa.

Vanhuspalvelulaki ei tarkoita sitä, että vanhukset siirretään helpommin laitokseen. Mielestäni on hyvä, jos vanhus voi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Asumisen on oltava turvallista ja kotipalveluhenkilöstön on käytävä vanhuksen luona tarpeen mukaan eikä näitä käyntejä saa aikatauluttaa liian tiukalle. Monelle vanhukselle kotipalveluhenkilön käynti on päivän tärkein tapahtuma ja hän on ehkä ainut henkilö, jonka vanhus tapaa päivittäin.

Isäni asui yksin Espoossa 92-vuotiaaksi asti. Hänen luona käytiin kaksi kertaa päivässä. Muutamat kotipalveluhenkilöt osasivat jutella juron isäni kanssa. Samalla kun he vaihtoivat kuulumisia, pyyhittiin pöydältä leivänmurut, nostettiin mahdollisesti pöydälle unohtunut maitotölkki jääkaappiin ja tiskattiin tiskit. Tietysti isäni luona kävi myös henkilöitä, jotka pikaisesti tarkastivat isäni voinnin ja onko hän ottanut lääkkeensä.

Äitini oli kuusi vuotta laitoshoidossa Espoossa Mainio Virekodissa, josta Espoon kaupunki ostaa hoitopalveluja.  Meille lapsille sanottiin suoraan, että tarkoituksena on, että vanhukset ovat hoitokodissa muutaman vuoden. Kun äitini sairasti enemmän, meiltä kysyttiin suoraan, kuinka kauan olemme ajatelleet, että häntä hoidetaan. Kuka puolustaa laitoksessa olevaa vanhusta, jos sukulaiset asuvat pidemmällä? Kävimme katsomassa äitiämme vähintään kerran viikossa, jolloin pystyimme puuttumaan ajoissa hänen vointiinsa – ja puututtavaa oli.

Vasemmisto haluaa puolustaa palveluja, jotka ovat laadukkaita, helposti saavutettavia ja kunnan omana työnä tehtyjä. Hyvinvointipalveluilla ei saa tehdä bisnestä. Ulkoistamista ja yksityistämistä perustellaan usein tehokkuudella ja kustannussäästöillä. Kun hoivapalveluja yksityistetään tai ulkoistetaan, usein vakuutetaan, että henkilökunnan määrä ja hoidon taso ei laske, mutta hinta tippuu. Hoivapalveluja tuotavien yritysten pitää tehdä voittoa kuten Mainio Vire, joka on pörssiyhtiö.

Hoitohenkilökuntaa tarvitaan vanhusten perushoitoon. Vanhukset tarvitsevat myös viriketoimintaa, jotta elämä hoitokodissa olisi mielekästä ja jotta päivät eivät kuluisi pelkästään odotellessa seuraavaa ruokahetkeä. Vanhusten hoitokodit eivät saa olla ns. säilytyspaikkoja. Hoitohenkilökunnan mitoitukseen ei saa laskea mukaan muuta henkilökuntaa, ainoastaan ne, jotka tekevät hoitotyötä.

Me vasemmistoliittolaiset haluamme turvata vanhuksille hyvän hoidon.

Vappu Miinalainen, kunnallisvaaliehdokas (vas)